Näin kuolinpesä jakautuu perinnöksi

Omaisen kuolema tuo suuren surun lisäksi mukanaan paljon asioiden järjestämistä. Ne eivät valitettavasti rajoitu hautajaisiin, vaan muistettavaa löytyy vielä runsaasti niiden jälkeenkin.

Tämä artikkeli keskittyy erityisesti vainajan omaisuuden jakamiseen: ketkä ovat kuolinpesän osakkaat, miksi perunkirjoitus täytyy tehdä, kuinka perinnönjako menikään? Näihin kysymyksiin löydät tästä artikkelista vastaukset.

Tieto kuolemasta ja alkujärjestelyt
Kuolinpesä ja sen osakkaat
Perunkirjoituksella on monta tehtävää
Perinnönjako ja omaisuuden ositus osana perintöoikeutta
Perintövero seuraa perässä

raha-kuolema

Tieto kuolemasta ja alkujärjestelyt

Tieto läheisen kuolemasta ilmoitetaan Väestörekisterikeskukseen kuolintodistuksella. Sieltä tieto kulkeutuu eteenpäin muun muassa Kelalle, vakuutusyhtiöille ja pankeille. Jos haluat nopeuttaa asioiden käsittelyä, voit halutessasi olla kyseisiin tahoihin vielä erikseen yhteydessä.

Tieto on välitettävä myös postille ja työnantajalle, lisäksi vainajan erinäiset sopimukset ja tilaukset on irtisanottava. Hautajaisten järjestäminen on syytä yrittää aloittaa mahdollisimman pian.

Suomen hautaustoimistojen liitto on koonnut yksityiskohtaisen oppaan näiden asioiden järjestämiseen.

Kuolinpesä ja sen osakkaat

Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan omaisuutta kuoleman jälkeen. Kuolinpesän osakkaita ovat ensisijaisesti vainajan perilliset. Leski on kuolinpesän osakas muissa tilanteissa, paitsi jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu.

Kuolinpesän osakkuus todistetaan virkatodistuksella, josta ilmenee osakkaan suhde vainajaan. Todistuksen saa maistraatista tai seurakunnalta. Kun osakkuus on todistettu, voidaan hautajaiskuluja sekä vainajan laskuja maksaa kuolinpesästä.

Kuolinpesän osakas voi pyytää pankista saldotodistuksen, jossa vainajan omaisuus ilmenee. Tämä todistus on tärkeä perunkirjoituksessa.

Perunkirjoituksella on monta tehtävää

Perunkirja = perunkirja toimii kuolinpesän

1) osakasluettelona
2) omaisuusluettelona (omaisuus, varat ja velat)
3) veroilmoituksena.

Perunkirja laaditaan erillisessä perunkirjoitustilaisuudessa. Perunkirjoituksessa on osallisena kolme avainhenkilöä: pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Pesän ilmoittaja on henkilö, joka on parhaiten perehtynyt kuolinpesän tilanteeseen (yleensä joku perillisistä tai leski).

Uskottuina miehinä voivat toimia ketkä tahansa täysi-ikäiset oikeustoimikelpoiset henkilöt. Heidän tehtävänään on varsinaisen perunkirjoituksen toimitus.

On yleistä, että perunkirjaa hoitamaan palkataan juristi. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, vaan perunkirjoituksen voi tosiaan hoitaa myös itse, tosin tämä vaatii lainopillisia taitoja. Lisätietoja perunkirjoituksen tekemisestä itsenäisesti löydät täältä.

Perukirja on toimitettava verottajan lisäksi myös kaikille kuolinpesän osakkaille sekä velkojille, mikäli kuolinpesä on ylivelkainen tai varaton.  Myös pankki yleensä vaatii perukirjaa voidakseen myöntää kuolinpesän tilinkäyttöoikeuden sen oikeutetuille osakkaille.

Perunkirjoituksen aikataulut:

  • perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluttua kuolemasta
  • perukirjasta on lähetettävä kopio verottajalle 1 kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta.

HUOM! Myöhästyneestä perukirjasta voi joutua maksamaan myöhästymismaksua tai veronkorotuksia.

perillinen-hauta

Perinnönjako, omaisuuden ositus ja perintöoikeus

Perintöoikeus koskee muun muassa oikeutta perintöön, ennakkoperintöä, lakiosaa, perinnönjakoa, kuolinpesän hallintoa sekä testamenttia.

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus nimensä mukaisesti jaetaan perillisten kesken. Prosessi etenee näin:

  1. Mikäli vainaja oli naimisissa eikä avio-oikeutta sulkevaa avioehtoa ole tehty, on ensin suoritettava omaisuuden ositus. Osituksessa vainajan ja lesken omaisuus lasketaan ja jaetaan heidän kesken puoliksi, ellei testamentti toisin määrää.
  2. Vainajan puoliskosta maksetaan hänen kuolinpesälleen lasketut velat pois ennen perinnönjakoa.
  3. Mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä (lapsia tai lapsenlapsia), jää koko omaisuus leskelle, ellei testamentilla ole toisin määrätty.
  4. Perinnönjako voidaan suorittaa kahdella tavalla: A) Perilliset jakavat omaisuuden haluamallaan tavalla noudattaen perinnönjaon määrämuotoa. B) Käräjäoikeudelta pyydetään pesänjakajaa (lakimiestä) suorittamaan omaisuuden jaon.
  5. Vaikka vainaja olisi tehnyt testamentin, ei perillisiä voida sivuuttaa kokonaan. Heillä on oikeus lakiosaan.
  6. Rintaperillisen lainmukainen perintöosa on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä.
  7. Perinnönjako astuu voimaan, kun sopimusasiakirja allekirjoitetaan ja todistetaan.
  8. Kuolinpesän osakkailla on oikeus valittaa perinnönjaosta 6 kuukauden sisällä perinnönjaon toimittamisesta.

Tapausesimerkki:

Erkki on naimisissa Erjan kanssa ja heillä on kaksi lasta, Mikko ja Maria. Erkki ei ole tehnyt erillistä testamenttia, eikä heillä ole Erjan kanssa avioehtoa.

Erkki menehtyy ja hänen perinnönjakoaan ollaan suorittamassa. Erkillä oli enemmän omaisuutta kuin vaimollaan, jolloin molempien yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan. Erja saa siis puolet koko yhteenlasketusta omaisuudestaan, eli siis oman osansa lisäksi tasingon.

Toisesta puoliskosta vähennetään ensin Erkin velkaosuudet. Jäljelle jäävä summa jaetaan tasan Mikon ja Marian kesken.

Perintövero seuraa perässä

Verohallinnolle ei tarvitse erikseen ilmoittaa kuolemantapauksesta, vaan tieto kulkeutuu myös sinne Väestörekisterikeskuksesta.

Verohallinto käsittelee heille toimitetun perukirjan noin puolessa vuodessa, jonka jälkeen Verohallinto lähettää perillisille ja mahdollisille testamentinsaajille päätöksen perintöveron määrästä. Perintöveroon vaikuttaa sekä perinnön arvo että sukulaissuhteen laatu.

Nyrkkisääntönä alle 20 000 euron arvoisesta perintöosasta ei tarvitse maksaa veroja. Lisäksi tavallisessa koti-irtaimistossa raja kulkee 4 000 eurossa.

Perintöveroon voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Perintövero on kuitenkin maksettava määräaikaan mennessä.

Voit arvioida perintöverosi Verohallinnon perintöverolaskurilla.