Avioero ja omaisuus – Näin lusikat jaetaan eron sattuessa

Avioero on elämän suuri käännekohta. Liiton päättyminen ja mahdollinen perheen hajoaminen ovat monelle kriisi, asettaen eron kaikki osapuolet keskelle uutta tilannetta. Ero koettelee usein henkisesti, jolloin voimavaroja käytännön asioiden hoitamiseen voi olla vaikea löytää.

Mitä kaikkea avioeroprosessissa pitää muistaa? Miten käy yhteiselle omaisuudelle ja velalle? Onko liian myöhäistä hankkia avioehto? Kokosimme tiivistetyn tietopaketin selventämään avioeron etenemistä etenkin taloudelliselta kannalta.

Avioeron hakeminen – Miten pitkä harkinta-aika olikaan?
Avioeron hinta – Maksaako eron hakeminen?
Avioehdolla vai ilman? Omaisuuden jako avioeron sattuessa
Voiko avioehtoa saada jälkikäteen?
Velkojen ositus avioeron yhteydessä

 

Avioeron hakeminen – Miten pitkä harkinta-aika olikaan?

Suomessa sekä avioeroprosessi että rekisteröidyn parisuhteen purkaminen etenevät seuraavalla kaavalla:

1. Avioeroa haetaan kotipaikkakunnan käräjäoikeudelta. Sitä voivat hakea puolisot yhdessä tai vain toinen heistä voi jättää hakemuksen. Hakemus voidaan viedä itse paikan päälle, tai se voidaan lähettää kirjeitse tai sähköpostitse. Avioerohakemuksen pohjan löydät esimerkiksi täältä.

HUOM! Jos vain toinen puolisoista hakee eroa, saa toinen osapuoli tästä käräjäoikeudelta ilmoituksen. Vaikka ero olisi yksipuolinen päätös, ei toinen osapuoli pysty estämään avioeroa byrokraattisesti. Avioeroa hakevan ei tarvitse perustella avioeron syitä käräjäoikeudelle.

2. Kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeudelle, alkaa puolen vuoden pituinen harkinta-aika. Harkinta-aika alkaa hakemuksen jättöhetkestä, jos puolisot ovat yhdessä jättäneet avioerohakemuksen. Jos vain toinen on jättänyt hakemuksen, alkaa lähtölaskenta siitä hetkestä, kun toinen osapuoli on saanut siitä tiedon.

POIKKEUS: Jos puolisot ovat asuneet keskeytyksettä erillään vähintään kaksi vuotta, voidaan avioero saattaa voimaan ilman harkinta-aikaa.

3. Kun harkinta-aika päättyy puolen vuoden jälkeen, alkaa avioeroprosessin toinen vaihe. Tällöin käräjäoikeudelta on pyydettävä lopullista avioeroa. Lopullisen avioerohakemuksen voi toimittaa toinen puolisoista tai puolisot yhdessä. Myös osapuoli, joka ei jättänyt ensimmäistä hakemusta, voi tällä kertaa jättää yksin hakemuksen. Käräjäoikeus myöntää tällöin avioeron aina, kun sitä on haettu.

HUOM! Jos hakemusta ei jätetä vuoden sisällä harkinta-ajan alkamisesta, asia purkautuu eikä avioero astu voimaan.

4. Avioeron yhteydessä käräjäoikeuden kautta voidaan esittää vaatimus myös yhteiselämän lopettamisesta (asumisjärjestelyistä), lasten huoltajuus- ja tapaamisasioista, elatusavusta sekä pesänjakajan määräämisestä.

POIKKEUS: Puolisot voivat sopia edellä mainituista järjestelyistä myös keskenään, mutta tällöin sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Jos kyse on lapsen asioista, voidaan sopimus solmia lastenvalvojan luona, jolloin sosiaaliviranomaisen vahvistuksen myötä sopimus on lainvoimainen.

 

avioero-pari

Avioeron hinta – Maksaako eron hakeminen?

Käräjäoikeus perii avioerohakemuksen käsittelystä erinäisiä maksuja:

  • Avioerotapauksessa maksetaan vähintään hakemusmaksu, joka on 200 euron suuruinen.
  • Jos avioero siirtyy istuntokäsittelyyn, määräytyy maksu riita-asioiden hoidon mukaisesti: jos riita-asian sovittelua ei aloiteta, on maksun suuruus 100 euroa. Jos taas aloitetaan, on maksu 250 euron suuruinen.
  • Avioeron jatkokäsittely harkinta-ajan jälkeen on 100 euroa.

On sanomattakin selvää, että mitä riitaisampi ero ja mitä pidemmälle oikeuskäsittelyissä mennään, sitä isompi lasku kertyy maksettavaksi. Oikeudenkäyntikulut voivat pahimmillaan nousta useisiin tuhansiin euroihin. Joka tapauksessa rauhaisinkin avioero maksaa vähintään 300 euroa hakemusmaksujen muodossa.

Kuka avioerohakemuksen sitten maksaa? Jos eroa hakee vain toinen puolisoista, joutuu tämä avioeroa hakeva osapuoli vastaamaan maksusta. Eron haluton osapuoli ei siis joudu maksumieheksi tai -naiseksi.

Jos taas puolisot hakevat eroa yhdessä, ovat molemmat maksuvelvollisia. Jos hakemuksessa ei erikseen mainita maksajaa, voidaan maksu periä kummalta osapuolelta tahansa. Jos laskun saanut osapuoli ei maksa laskua, on toisella osapuolella velvollisuus hoitaa maksu.

 

Avioehdolla vai ilman? Omaisuuden jako avioeron sattuessa

Kun avioerohakemus on ensimmäisen kerran toimitettu käräjäoikeuteen, voi kumpikin puoliso vaatia omaisuuden osoitusta. Kuten aiemmin mainittiin, puolisot voivat sopia järjestelyistä vapaasti keskenään, mutta tällöin sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen.

Ositusvaateelle ei ole asetettu määräaikaa, jolloin ex-puoliso saattaa palata asiaan vuosienkin jälkeen erosta. Jos ositus halutaan tehdä, kannattaa asia hoitaa kuitenkin mahdollisimman pian eron jälkeen.

Lähtökohtaisesti avioerossa yhteinen omaisuus pyritään jakamaan aina tasan.

Esimerkki: Katja ja Kalle hakevat avioeroa. Katjan omaisuuden arvo on 150 000 euroa ja Kallen 200 000 euroa. Yhteenlaskettu omaisuus on 350 000 euroa, jolloin molemmat saavat eron jälkeen 175 000 euroa. Kalle maksaa siis Katjalle 25 000 euroa tasinkoa.

Omaisuus ei kuitenkaan aina jakaudu tasan, vaan omaisuutta voidaan sovitella. Joskus perusteena voi olla esimerkiksi kohtuusnäkökohdat, vaikkapa tilanteessa, jossa avioliitto on kestänyt vain hyvin vähän aikaa.

Yleisin poikkeus tasajaon sääntöön on avioehto. Yleisin avioehto määrittää, ettei toisella ole oikeutta toisen omaisuuteen eron sattuessa, jolloin siis molemmat osapuolet pitävät oman osuutensa itsellään. Avioehtosopimuksessa omaisuuden jako voidaan myös määritellä esimerkiksi siten, että toisella osapuolella ei ole oikeutta tiettyyn osuuteen, esimerkiksi perintökesämökkiin. Tällöin muu omaisuus jaetaan tasan, mutta sopimuksessa määrätyt kohteet pidetään osituksen ulkopuolella.

Avioehtosopimus ei ole ehdottoman sitova, vaan siitä voidaan tapauskohtaisesti poiketa, vaikkapa jos lopputulos olisi toiselle osapuolelle kohtuuton. Mikäli puolisot eivät pääse sopimukseen osituksesta, voi käräjäoikeus määrätä pesänjakajan suorittamaan osituksen.

 

avioehto-allekirjoitus

Voiko avioehtoa saada jälkikäteen?

Avioehtosopimus on solmittava ennen avioliittoa tai sen aikana. Jos eroprosessi on jo ehditty käynnistää ja asia on jo käräjäoikeuden tiedossa, on avioehdon tekeminen liian myöhäistä.

Jos siis pariskunta on keskenään sopinut eroavansa ja molemmat haluavat avioehdon, kannattaa se tässä tilanteessa laatia ennen avioerohakemuksen toimittamista käräjäoikeudelle.

 

Velkojen ositus avioeron yhteydessä

Puhuimme aikaisemmin omaisuuden osituksesta. Toinen puoli osituksessa on velkojen jakaminen puolisoiden kesken. Näin menevät velkojen osituksen oleellisimmat pelisäännöt:

1. Kumpikin osapuoli vastaa yksin velasta, jonka kyseinen henkilö on ottanut ennen avioliittoa tai sen aikana.
POIKKEUS: Jos velka on vain toisen puolison nimissä, mutta velan käyttötarkoitus on perheen elatus, ovat molemmat puolisot vastuussa velasta oman ja toisensa puolesta.
POIKKEUKSEN POIKKEUS: Jos velka on otettu vasta puolisoiden välien rikkoutumisen jälkeen, on vain lainanottaja vastuussa lainasta.

2. Molemmat eron osapuolet vastaavat yhdessä toistensa puolesta avioliiton aikana otetusta yhteisestä velasta, ellei toisin sovita.
MUTTA: Molemmilla osapuolilla on oikeus vaatia, että toisen osuus yhteisestä velasta maksetaan ennen ositusta tai että siitä annetaan vakuus.
MUTTA MUTTA: Jos velka otettu kattamaan puolison taloudellisen huolimattomuuden takia, pyritään velka vähentämään ensisijaisesti kyseisen puolison omaisuudesta.

3. Avioeron vireille tulon jälkeinen velka jätetään osituksessa huomioimatta, eli osapuolet vastaavat ottamastaan velasta itse.

4. Velat katetaan pääasiassa avio-oikeuden alaisella omaisuudella. Jos toinen puolisoista on ylivelkainen, merkitään hänelle säästöiksi 0 euroa osituslaskelmassa.

 

Lähteet: Finlex; Käräjäoikeus; Minilex